Kiasma on nykytaiteen museo, joka sijaitsee Helsingin keskustassa, muutaman sadan metrin päässä Rautatieasemasta, Postitalon vieressä. Kiasman tehtävä on tehdä tunnetuksi nykytaidetta ja toimia visuaalisen kulttuurin keskuksena. Se on ennen kaikkea kansalaisten kohtaamispaikka, jonka tarkoitus on tuoda nykytaide osaksi nykyihmisen elämää.
Mistä nimi Kiasma tulee?
Kiasman on suunnitellut yhdysvaltalainen arkkitehti Steven Holl. Hänen kilpailusuunnitelmansa nimi oli ”Chiasma”, ja museoväki päätti pitää sen myös museon nimenä, mutta suomalaisittain, Kiasma. Chiasma juontaa juurensa Kreikan sanasta khiasmos, joka tarkoittaa ristiin asettelua. Anatomiassa kiasma taas tarkoittaa oikean ja vasemman silmän näköhermojen risteymäkohtaa. Kiasma rakennuksena on risteyskohta Helsingin ydinkeskustan ja Töölönlahdelta alkavan puistovyöhykkeen välissä. Kiasma museona on taas paikka, jossa erilaiset ihmiset, ajattelutavat ja tulkinnat kohtaavat.
Kiasman alkuvaiheet
Ennen Kiasmaa nykytaiteen museo toimi väliaikaisissa tiloissa Helsingin Kansakoulukadulla sekä Ateneumin taidemuseon rakennuksessa. Nykytaiteen museolle tarvittiinkin selkeästi oma rakennus, ja sen suunnittelemiseksi järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna 1993. Kilpailun ensimmäisen sijan saavutti yhdysvaltalainen Steve Holl, jonka voitto herätti närää arkkitehtipiireissä, olihan Suomi keskellä syvintä lamaa ja suomalaiset arkkitehdit sivuutettu.
Suomessa ei oltu totuttu veistoksellisuuteen arkkitehtuurissa, lisäksi Kiasmaa pidettiin liian leikittelevänä. Hollin ehdotuksesta kaivettiin esiin puutteita ja suunnitteluvirheitä. Myös Kiasman sijoituspaikka koettiin vääräksi, sen sijoittaminen Postitalon ja Mannerheimin patsaan väliin oli tyylillisesti yksinkertaisesti mahdotonta. Kerättiinpä nimiä jopa kansalaisadressiin, joka vastusti Kiasman rakentamista. Museon rakennustyöt aloitettiin kuitenkin vuonna 1996, museon avajaiset pidettiin keväällä 1998. Sen jälkeen on näyttelyissä nähty kaikkea maan ja taivaan väliltä, ja keskustelu on käynyt kiivaana. Onko esimerkiksi kompostori taidetta, jos se laitetaan esille museoon?
Kiasman arkkitehtuuri
Kiasman sisätiloissa Holl on pyrkinyt pitämään näyttelytilat mahdollisimman selkeinä piilottamalla saumat, listat sekä muut rakenteelliset yksityiskohdat. Näin taideteokset ovat pääroolissa ja mikään ei häiritse yleisön osallistumista taideteoksen kanssa kommunikointiin. Käytävätiloissa sen sijaan yksityiskohdat ilmentävät rakennuksen arkkitehtuuria, kaikki on viimeisteltyä ja jopa koristeltua, kiertyneitä ovenkahvoja myöten. Kiasman jokainen kerros on erilainen, erilaiset kierreportaat ja luiskat seuraavat toisiaan, kulku näyttelysalista toiseen on pieni elämys ja seikkailu itsessään.
Myös valon käyttö näyttelee merkittävää roolia Kiasman arkkitehtuurissa. Luonnonvaloa ei pyritä hallitsemaan, vaan sään annetaan vaikuttaa rakennuksen sisävalaistukseen ja siihen, miten tila koetaan. Rakennus voidaan kuitenkin pimentää verhojen avulla. Kiasma-rakennus myös valaisee itse sitä ympäröivää kaupunkia valoaukkojen ja ikkunoiden kautta. Arkkitehtia kiinnosti Suomen luonnonvalo, joka on aina erilaista vuorokauden- ja vuodenajasta riippuen. Talon pinnat on rakennettu teräksestä, lasista ja alumiinista, joten Kiasma rakennuksena muuttuu myös ulkopuolelta valaistuksen mukaan.