Taideteos saattaa olla tehty kankaasta ja maalista, muovista, teräksestä ja narusta. Ulkoapäin, täysin vasemman aivopuoliskon kautta tulkittuna se on vain kasa materiaalia. Mikä tekee siitä sitten taidetta?
Kun taiteilija on luonut taideteoksen, on hän käyttänyt ilmaisun tuottamiseen tietoisen ajattelun ulkopuolisia lähestymistapoja. Hän on ammentanut jotain itsestään, sielustaan ja persoonastaan teokseen. Hän on ehkä halunnut kertoa taideteoksen avulla vahvasta muistosta tai välittää vahvan tunnetilan. Kun katsoja, kuulija tai lukija kokee saman taideteoksen, hän antaa sille oman merkityksensä. Teos ei ole enää vain kasa puutavaraa tai pimeä huone täynnä outoja ääniä, se on elämys. Tavoittaakseen tämän elämyksen, pitää katsojan astua pois kiireestä, loogisesta ajattelusta ja olla auki vastaanottamaan kokemus. Hengittää syvään ja antaa taideteoksen puhutella. Se, minkälaisesta taiteesta pitää, on hyvin henkilökohtaista.
Miksi käydä taidemuseoissa?
Taide ruokkii meissä luovuutta ja uudenlaista ajattelua, niin sanottua lateraalia ajattelua. Lateraalinen ajattelu auttaa esimerkiksi ongelmanratkaisussa, kun astutaan totutun ajatuskulun ulkopuolelle vaikkapa vetämällä ajatusprosessiin mukaan jokin täysin yllättävä tekijä tai haastamalla omat ajatukset.
Myös yhteiskunta tarvitsee taidetta, itse asiassa se ei tule toimeen ilman sitä. Yhteiskunnassa mitään uutta ei voida kehittää ilman luovuutta. Uutta teknologiaa ei voida kehitellä ilman innovatiivisuutta, uudet pelit eivät rakennu ilman luovuutta. Taide antaa aivoille virikkeitä, joiden avulla voidaan ajatella asioita uudelta kantilta.
Kiasma ja Ateneum
Nykytaiteen museo Kiasma sekä taidemuseo Ateneum ovat kummatkin rakennuksina vaikuttavia. Kiasman ilta-aurinkoa heijastavat ulkopinnat sekä sisätilojen kiemurtelevat kulut näyttelytiloista toiseen ovat sinällään jo taideteos. Ateneum-rakennus vihittiin käyttöön jo vuonna 1887 ja se toimi niin museona, piirustuskouluna kuin taideteollisuusalan oppilaitoksenakin. Nykyisin se toimii kotina Suomen suurimmalle kokoelmalle veistoksia ja maalauksia. Kävijä voikin sukeltaa Suomen taidehistoriaan 1700-luvun rokokoosta aina 1900-luvun kokeellisuuteen asti.
Ymmärtää vai tulkita?
Oli kyseessä sitten nykytaide tai suomalaiskansallisen taiteen mestariteokset, tärkeää on kokea taide aisteilla. Taideteoksen ymmärtäminen on prosessi, joka on jokaiselle katsojalle ja kokijalle omanlainen. On suositeltavaa hyväksyä se, että teoksen ymmärtäminen ei tule koskaan valmiiksi, on vain olemassa erilaisia tulkintoja. Katsoja on itse taideteoksen merkityksen luoja, sillä taideteos odottaa tulkintaa, sitä ei ole olemassa ilman katsojaa, kuuntelijaa, kokijaa. Ehkä juuri tässä piilee syy siihen, miksi museot vetävät kävijöitä: taide tarvitsee katsojaa ja katsoja taidetta.